Otsikko: Vanha kaunis mies
Kirjoittaja: vampirelove
Beta: Wanted
Pairings: Sirius/Remus
Genre: Angst (?), songfic ainakin
Disclaimer: Hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, minä vain leikin niillä.
Song: Jippu – Vanha kaunis mies

A/N: Songfic Jipun biisistä Vanha kaunis mies. Remus tulee käymään
Siriuksen haudalla. Voitte sitten vain arvailla miten tuon viimeisen lauseen
ajattelette, minulle itselleni sen tarkoitus on ainakin hyvin selvä.
Kyseinen biisi löytyy osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=K4JOiEtAgZI

---

Hän seisoi sen haudan vierellä
musta hattu kädessä ja
puhuu jäätyneille lehdille lumessa

Yksinäinen kyynel karkasi miehen ryppyiselle poskelle, ja hän pyyhki sen pois. Hän katseli marmorista hautakiveä, jonka kullattu kirjoitus oli haalistunut vuosien varrella lähes kokonaan pois. Kiven edessä ennen niin hyvin hoidettu kukkapenkkikin oli jo aikoja sitten menettänyt kauneutensa, vain muutama lakastunut kukanvarsi kohosi urheasti pystyyn jäisestä maasta. Mies tiesi varsin hyvin, kenen tuo hauta oli. Hänen hiljainen, kaipaava kuiskauksensa hukkui tuulen hyiseen syleilyyn.
"Sirius."

hän oli palanut kertomaan
että osaa rakastaa
ja ettei saa unta
ilman sua

Mies lyyhistyi polvilleen haudan eteen hartiat itkusta vavisten ja painoi kätensä kylmälle marmorille.
"Kaipaan sinua", hän kuiskasi. Kyyneleet virtasivat hiljaa hänen kalpeilla
poskillaan ja putoilivat ajoittain hennon lumikerroksen peittämään maahan.
"Minä pelkään, Sirius. En halua olla yksin täällä.”
Hän siveli hellästi kohmeisilla sormillaan sanoja, noita ajan mittaan haalistuneita kirjaimia.
”Toivon niin, että voisit palata takaisin.”

kaunis,
vanha surullinen mies
lumisia sinivuokkoja
keräsi sun haudalle

Mies veti mustan viittansa sisästä lumivalkean ruusun.
"Katso, Sirius, toin ruusun. Sehän on lempikukkasi", hän sopersi hellästi. Hän asetti kukan marmorille varovasti, kuin peläten sen tuhoutuvan pienimmästäkin kolauksesta. Ruusu näytti yksinäiseltä, mutta silti hyvin, hyvin kauniilta. Alkoi sataa lunta. Mies nousi ylös, loi viimeisen itkuisen katseen tuohon hautaan ja lähti laahustamaan raskain askelin pois.
"Nähdään huomenna", hän vielä kuiskasi.

Mutta huominen ei koskaan enää saapunut tuolle miehelle.
 
kaunis,
vanha surullinen mies
kristallivirran reunalle jätti sydämen